Kuormitus näkyy, mutta siihen ei puututa – kirjoittaminen tarjoaa matalan kynnyksen ratkaisun
Kirjoittamisen hyvinvointivaikutuksia on tutkittu laajasti, ja tulokset ovat lupaavia.
Monella työpaikalla puhutaan työhyvinvoinnista. On strategioita, kehittämishankkeita ja yhteistyötä työterveystoimijan kanssa. Silti työn arki voi tuntua aivan muulta: kiire, kuormitus ja keskeytykset syövät keskittymistä ja jaksamista – ja hiljalleen myös työkykyä ja motivaatiota.
Ja kyllä, kuormitus tunnistetaan.
Tein hiljattain LinkedInissä kyselyn siitä, tunnistetaanko henkinen kuormitus työpaikoilla. Kysely oli toki epätieteellinen ja otos pieni, mutta vastaukset herättävät silti ajatuksia:
Peräti 38 % sanoi, että kuormitus kyllä tunnistetaan – mutta mitään ei tehdä.
Vastaajista 31 % kertoi, ettei kuormitusta tunnisteta lainkaan.
Vain 22 % vastasi, että kuormitus tunnistetaan ja siihen puututaan.
Toisin sanoen: yli kaksi kolmesta vastanneesta kokee, että työpaikalla joko ei huomata kuormituksen merkkejä tai ne ohitetaan.
Miksi?
Syitä on monia. Ehkä ei uskalleta pysähtyä tai pelätään sitä, mitä paljastuu, kun hankalat asiat otetaan puheeksi. Tai sitten ei yksinkertaisesti tiedetä, mitä pitäisi tehdä. Henkinen hyvinvointi jää helposti sanojen tasolle, kun konkreettiset keinot puuttuvat.
“Kirjoittaminen on matalan kynnyksen menetelmä, joka sopii erinomaisesti ongelmien ennaltaehkäisyyn.”
Kirjoittaminen voi olla yllättävän vahva työkalu
Yksi ratkaisu voi löytyä yllättävänkin yksinkertaisesta paikasta – kynän varresta.
Kirjoittaminen on matalan kynnyksen menetelmä, joka sopii erinomaisesti ongelmien ennaltaehkäisyyn. Se auttaa purkamaan stressiä, jäsentämään ajatuksia ja vahvistamaan tunnetta siitä, että oma ääni tulee kuulluksi. Se ei vaadi erityistaitoja eikä suuria investointeja – vain hetken aikaa, kynän ja paperia (tai ruudun ja näppäimistön).
Kirjoittaminen auttaa
pysähtymään ja kuuntelemaan itseä
näkemään selkeämmin, mikä kuormittaa ja miksi
löytämään keinoja vaikuttaa omaan työhön ja arkeen
vahvistamaan resilienssiä eli mielen joustavuutta muutosten keskellä.
Kirjoittamisen vaikutuksia työhyvinvointiin on tutkittu laajasti. Psykologian professori James W. Pennebakerin klassikkotutkimuksissa on havaittu, että jo lyhyet, toistuvat kirjoitushetket vaikeista kokemuksista voivat vähentää stressiä, tukea immuunijärjestelmää ja vähentää sairauspoissaoloja.
Myös Gortnerin, Ruden ja Pennebakerin (2006) tutkimus osoitti, että ilmaisuvoimainen kirjoittaminen vähentää masennusoireita etenkin silloin, kun kirjoittaja hyödyntää reflektiivistä ja merkityksiä rakentavaa kieltä.
Lin Guon vuonna 2022 julkaistussa meta-analyysissa tarkasteltiin 31:tä tutkimusta, joissa tutkittiin ekspressiivisen kirjoittamisen pitkäaikaisvaikutuksia. Tulokset osoittavat, että kirjoittaminen voi vähentää masennusta, ahdistuneisuutta ja stressiä vielä kuukausia kirjoitusharjoituksen jälkeen. Hyödyt olivat erityisen merkittäviä silloin, kun kirjoittamisessa keskityttiin tunteiden ja merkitysten käsittelyyn pelkän tapahtumakuvailun sijaan ja kirjoittaminen tapahtui useana peräkkäisenä päivänä lyhyin väliajoin.
Kotimaista näkökulmaa tarjoaa Sari Kortesojan tekeillä oleva väitöskirjatutkimus, jossa tarkastellaan kirjoittamista osana toipumista työuupumuksesta. Tutkimusaineistossa korostuu, kuinka omaelämäkerrallinen kirjoittaminen voi auttaa jäsentämään uupumuksen kokemusta, vahvistaa toimijuuden tunnetta ja tukea uudenlaisen työidentiteetin rakentumista. Kirjoittaminen näyttäytyy paitsi purkukeinona, myös väylänä palauttaa yhteys omiin arvoihin ja voimavaroihin.
Kirjoittamalla kohti parempaa työelämää
Sananhaltijan valmennuksissa kirjoittaminen ei ole suorittamista eikä oikeakielisyyden kyttäämistä. Emme kirjoita työpajoissa raportteja, esseitä emmekä markkinointitekstejä vaan keskitymme rakentamaan tilaa, jossa voi pysähtyä omien ajatustensa ja tunteidensa äärelle turvallisesti ja ilman paineita.
Valmennukset perustuvat tutkittuun tietoon kirjoittamisen hyvinvointivaikutuksista, mutta ne ovat samalla inhimillisiä ja lempeitä. Harjoitukset ovat helposti lähestyttäviä, eikä osallistujan tarvitse olla ”kirjoittaja” – riittää, että on valmis kokeilemaan, mihin kynä vie. Kukin saa jakaa niin paljon tai vähän kuin itse haluaa, ja joskus pelkkä kirjoittaminen itselle riittää.
Lähestymistapani yhdistää luovan ja terapeuttisen kirjoittamisen menetelmiä. Työskentelyä ohjaavat sekä kokemukseni sanataideohjaajana ja kirjallisuusterapian ammattilaisena että ymmärrys työelämän vaatimuksista ja kuormituksesta. Olen suunnitellut työpajat niin, että ne sopivat hyvin myös osaksi työyhteisöjen kehittämistä, jaksamisen tukemista tai muutostilanteiden käsittelyä.
“Henkinen kuormitus ei näy Excelissä – mutta se näkyy sairauspoissaoloissa, ilmapiirissä ja lopulta myös tuloksissa.”
Entä jos pysähdyttäisiin ennen kuin on pakko?
Henkinen kuormitus ei näy Excelissä – mutta se näkyy sairauspoissaoloissa, ilmapiirissä ja lopulta myös tuloksissa. Kirjoittaminen ei tietenkään ole ratkaisu kaikkeen, mutta se voi olla alku. Pienikin pysähdys voi muuttaa paljon – ja usein kirjoittaminen voi auttaa sanoittamaan tunteita ja ajatuksia, jotka muuten jäisivät piiloon.
👉 Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä, niin varataan aika keskustelulle. Yhdessä voimme löytää keinot vahvistaa työhyvinvointia ja työkykyä teidän työyhteisössänne.